Tanzania udditii laawol ɗiɗaɓol jaɓugol e jaŋde jaami'a, wonnde e nokkuuji 227,555

Ko wayli

Komisiiyon jaami'aaji Tanzania udditii laawol ɗiɗaɓol waɗugol ɗaɓɓitanɗe naatugol e jaŋde jaami'a arande nde hitaande 2026/27. Ngal fuɗɗii ñalnde 8 settaambar, ngal gasata ñalnde 21 settaambar. Nokkuuji 227,555 no woodi e jaami'aaji 93 ɗi hino yamiraa.

Kumpital ngal tugnii ko e kabaaru The Citizen Tanzania. Porofeseer Charles Kihampa wi'i ɗaɓɓitiiɓe ɓe jaɓaa e jaami'aaji ɓurɗi gooto no haani teeŋtinde jaami'a gooto tun, huutoraade kodol ngol ɓe neldaa e telefon walla e iimeel.

Nokkuuji ɗi hino woodi ɓurii ɗi hitaande yawtunde nokkuuji 21,903; ɗi hitaande yawtunde ko 205,652. E laawol aranol, yimɓe 117,334 e ɗaɓɓitiiɓe 149,645 heɓii jaɓugol.

Ko waɗi ɗum no jogii nafa

Laawol ɗiɗaɓol ngol wonaa ko artugol e golle biro tan. Ɓe ngol aranol luuti, walla ɓe ɗaɓɓitii kono ɓe jaɓaaka, no heɓa kadi laawol naatugol e hitaande jaŋde aroore.

Sariya teeŋtinde jaami'a gooto tun no jogii nafa kadi. So goɗɗo jogii nokkuure ngam reende ɗum, ɗaɓɓitiiɗo goo waawataa huutoraade nde. Naamnaade mo suɓa gootum no waawi waɗde nokkuure nde alaa tabital heɓana goɗɗo goo.

Neɗɗo mo hebilanata hitaande aroore e jaŋde, golle, hoɗorde walla ko woni e dow makko e galle, ko haani waɗde jooni no laaɓi: waɗde ɗaɓɓitannde hade ñalnde 21 settaambar, tee waɗde teeŋtingol ngal hakkille. Jaɓugol e jaami'a wonaa suɓugol fannu jaŋde tan; ɗum no waawi waylude no galle wuurirta ñalnde kala.

No ɗum waawi memirde woɗɓe

So ɗaɓɓitiiɓe waɗii ɗaɓɓitanɗe maɓɓe e nder sahaa udditaaɗo on, ɓe kuutorii kadi kode teeŋtingol maɓɓe, jaami'aaji no mbaawi anndude hol ɓe yiɗi jaɓugol maɓɓe e goonga. Nokkuuji ɗi ɓe jaɓaa e jaami'aaji keewɗi acci no mbaawi hokkeede ɓe ɗaɓɓitii caggal mum en, hade naatugol hitaande 2026/27.

Ɗum no waawi haɗeede so ɗaɓɓitiiɓe heɓataa ballal ngam teeŋtinde jaɓugol, so ɓe waɗaali ɗaɓɓitanɗe hade sahaa on gasde, walla so jaami'aaji mbaawaa hokkitude nokkuuji accaaɗi ɗin e yaawde.

Ko ɓuri waɗde caɗeele e gollal ngal wonaa limgal nokkuuji ngal kabaaru on hollata. Ko anndude si nokkuure kala no heɓa janngowo gooto mo jaɓugol makko teeŋtinaa.

No ɗum waawi waylude nguuru yimɓe

• Ɗaɓɓitiiɓe laawol ɗiɗaɓol ngol no heɓa kadi fartaŋŋe waɗugol ɗaɓɓitanɗe ngam nokkuuji ɗin e balɗe arooje.
• Ɓe jaɓaa e jaami'aaji keewɗi no haani accude ko heddii caggal suɓugol gooto; kono suɓagol maɓɓe no waawi heɓinde woɗɓe nokkuuji.
• So teeŋtingol jaɓugol golliraama e yaawde, jaami'aaji no mbaawi heɓinde nokkuuji ɗin janngooɓe e laawol ɓurngol moƴƴude e yontereji arooji.
• E lewruuji jeegom haa 12 arooji, golle janngingol e ballal janngooɓe no mbaawi ɓeydude so nokkuuji ɓeydaaɗi ɗin addii ɓeydugol limgal naatuɓe.

Ko waawi waɗde

Ko min sikki, tugnaade e humpito ngo min njogii: ko ɓuri waawde waɗde. So ɗaɓɓitiiɓe timminii ɗaɓɓitanɗe maɓɓe e teeŋtingol jaɓugol hade ñalnde 21 settaambar, laawol ɗiɗaɓol ngol no haani ɓeydude limgal naatuɓe ɓe jaɓugol maɓɓe teeŋtinaa.

Ko ɗum ɓuri waawde waɗde sabu nokkuuji ɗi janngooɓe keɓaali no woodi, tee laawol waɗaa ngam haɗde neɗɗo gooto jogaade nokkuuji keewɗi. So jaɓugol e laawol ɗiɗaɓol ɓeydii, nokkuuji ɗi alaa jaɓuɗo ɗin ustii, ɗum no wallita tanƴingol ngal.

So ɗum yahii haa ɓuri moƴƴude. So ɗaɓɓitiiɓe suɓii jaɓugol gootol e yaawde, jaami'aaji kokkitii nokkuuji accaaɗi ɗin e yaawde, nokkuuji ɓurɗi heewde e ɗi limtaa ɗin no mbaawi heɓde janngooɓe hade naatugol.

Ɗum no waawi heɓinde ɓe jaɓaaka e laawol aranol nokkuuji ɗi, so wonaa ɗum, no mbaawno heddude e juuɗe ɓe jaɓaa e jaami'aaji keewɗi.

So caɗeele waɗii. So laawol waɗugol ɗaɓɓitanɗe, ballal teeŋtingol walla jokkondirgol ɗaɓɓitiiɓe e fannuuji jaŋde ɗi nokkuuji woodi e mum en moƴƴaani, nokkuuji no mbaawi heddude ko alaa naatuɗo, walla naatugol janngooɓe woorondira hakkunde jaami'aaji.

So laawol goo jaɓugol udditaama, walla kabaaruuji nokkuuji ɗi alaa janngooɓe njokkii yaltude caggal ñalnde 21 settaambar, ɗum no hollira caɗeele ɗeen no mbaawi wonde.

Ko haani rewinde jooni

Limooje ɗaɓɓitanɗe e jaɓugol laawol ɗiɗaɓol ɗe TCU yaltinta caggal ñalnde 21 settaambar no kollira si ngal ɓeydii jaɓuɓe e limgal nafoore e dow ɓe jaɓaa e laawol aranol.

Kumpite jaami'aaji e dow nokkuuji teeŋtinaaɗi e ɗi alaa janngooɓe no kollira si sariya jaɓugol gootol ngol no heɓina woɗɓe nokkuuji e goonga.

So TCU feññinii udditugol laawol jaɓugol goo, ɗum no waawi hollude wonde golle hokkitugol nokkuuji no heddii.